Tervetuloa perheterapiaan eli kolmanteen tilaan!
Kolmas tila on paikka, joka on irrallaan arjesta. Se on erilaisten ihmisten, tarinoiden ja tunteiden kohtauspaikka, kuin olohuone – tai olotila – jossa kaikki ovat tasa-arvoisia. Tilaan astuttaessa tittelit, roolit ja sukulaissuhteet jätetään eteiseen, josta ne voi ottaa matkaansa lähtiessään. Kolmas tila on kuin väliaikainen pieni maailma, jossa on vapaus puhua kaikenlaisista asioista ilman että täytyy pelätä jonkun suuttuvan tai pahoittavan mielensä.
Kolmas tila on turvallinen ja kotoisa, mutta se on erilainen kuin kenenkään koti tai koulu tai työpaikka. Kolmas tila on olemassa sitä varten, että siellä asioita voidaan katsella eri tavalla kuin arjessa ja niistä voidaan puhua monin eri tavoin, sanoin ja kuvin, niin että kaikkien ääni tulee kuulluksi. Välillä voi tuntua pelottavalta astua sisään kolmanteen tilaan, koska kaikki muutokset – myös asioita korjaavat muutokset – voivat tuntua uhkaavilta.
Kolmas tila on kohtaamispaikka, joka on kodikas ja lämminhenkinen. Tärkein asia kolmannessa tilassa on se, että siellä keskustellaan hyväntahtoisella tavalla: kuunnellaan ja kuullaan mitä toiset puhuvat. Kolmannessa tilassa on tilaa ja aikaa pysähtyä kuulostelemaan myös omia ajatuksiaan. Huumori ja leikki tekevät siitä viihtyisän paikan, vaikka siellä välillä myös itketään, surraan ja suututaan.
Meillä jokaisella on oma tarinamme, oma käsityksemme siitä kuka olemme ja minkälaisessa maailmassa elämme. Meillä on tarinoita asioista, joita on tapahtunut aiemmin elämässämme ja unelmia, suunnitelmia ja pelkoja tulevaisuuden suhteen. Kun tarinoita kerrotaan toisille, ne muuttuvat. Kerromme samoistakin asioista ja tapahtumista eri tavalla riippuen siitä kenelle kerromme, milloin ja miksi. Tarinoiden kautta selitämme itsellemme ja toisille, miksi ja miten asiat elämässämme ovat tapahtuneet ja miltä ne ovat meistä tuntuneet.
Kaikille ihmisillä on omia, erilaisia tarinoita. Sisarukset voivat kertoa erilaisia tarinoita samasta perheestä, puhumattakaan vanhemmista. Vaikka katsoisimme tapahtumia videolta, kertoisimme samasta videosta erilaisia tarinoita, koska kiinnitämme huomiomme erilaisiin asioihin ja tulkitsemme eri tavalla syitä ja seurauksia. Ihmisten kertomat erilaiset tarinat voivat olla ristiriitaisia tai muuten vaikeasti soviteltavissa yhteen.
Oma tarina itsestä auttaa muistamaan aikaisempia tapahtumia, toimia sopivalta tuntuvalla tavalla tässä hetkessä ja suunnitella tulevaisuutta. Aina kun elämässä tapahtuu isoja tai pieniä muutoksia, ne vaikuttavat tarinoihin, niiden juoni muuttuu. Kun asiat muuttuvat, voi käydä niin että oma tarinamme ei enää tarjoa toimivia keinoja elää omaa elämää.
Kolmannessa tilassa voidaan kertoa ja tarkastella näitä tarinoita. Tila on niin turvallinen, että siellä voidaan kertoa ja kuulla myös ristiriitaisia, epämiellyttäviä ja pelottavia tarinoita. Kolmannessa tilassa ollaan aina vain käymässä, sieltä jatketaan matkaa kotiin ja arkeen. Siellä voidaan turvallisesti kokeilla erilaisia tapoja kertoa tarinoita ja harjoitella sitä, kuinka niistä kannattaa puhua.
Kun liikutaan arjen ja kolmannen tilan välillä, sellaiset tarinat jotka tuntuvat keskeneräisiltä ja hämmentäviltä voidaan jättää kolmanteen tilaan odottamaan. Niihin voidaan palata seuraavalla käynnillä ja vähitellen uudet, tarpeeksi (mutta ei liian) erilaiset tarinat voidaan vähitellen viedä mukana arkeen, kotiin ja kouluun ja kaverisuhteisiin.
Kolmannessa tilassa on myös tarinoiden kirjasto, jossa on paikka kaikille kerrotuille, kuvitelluille, unohdetuille ja muokatuille tarinoille. Jokainen tarina on erilainen ja ainutkertainen, mutta sille on paikkansa tarinoiden kokoelmassa. Me tarvitsemme toisten ihmisten tarinoita oppiaksemme erilaisia näkökulmia asioihin ja ymmärtääksemme sekä itseämme että toisiamme.
Asioista voidaan puhua monilla erilaisilla tavoilla. Sanat tekevät omaa työtään: ne voivat käskeä, pyytää, satuttaa, lohduttaa tai herättää kysymyksiä. Sellainen puhe joka väittää olevansa aina oikeassa ei voi oikeasti osallistua keskusteluun, se jää yksin eikä saa yhteyttä muihin ääniin. Keskustelussa on kyse siitä että toisen ihmisen sanat jäävät hetkeksi elämään ihmisten välille, jolloin niihin voi vastata kertomalla ajatuksia, joita ne itsessä herättävät.
Sanat ovat tärkeitä kun kerromme tapahtumista, ajatuksista ja tunteista. Sanat myös aiheuttavat paljon väärinkäsityksiä, koska ne voivat tarkoittaa meille erilaisia asioita. Kolmannessa tilassa pidämme jatkuvasti huolta siitä, että ymmärrämme mitä toinen tarkoittaa sanoilla.
Sanoilla voidaan myös leikkiä ja saada paljon hyvää aikaiseksi. Asiat tuntuvat erilaisilta kun käytämme niistä erilaisia sanoja. Sanoihin liittyy myös tapa jolla ne sanomme eli äänensävyt ja äänen voimakkuus. On tärkeää välillä miettiä, miksi valitsemme tiettyjä sanoja siitä valtavasta määrästä erilaisia sanoja mitä meillä on käytössä. Usein huomaamattamme valitsemme erilaisia sanoja riippuen siitä, missä ja kenelle puhumme. Sanat muodostavat omia pieniä ”maailmoja”, joihin voimme kutsua toisia ihmisiä mukaan valitsemalla siihen tarkoitukseen sopivat sanat, tai voimme omilla sanoillamme torjua toiselta pääsyn siihen ”maailmaan”.
Myös tarinat tekevät omaa työtään. ”Ongelmatarinat” ovat kuvauksia siitä mitkä kaikki asiat menevät huonosti. Usein hankalissa tilanteissa annamme ”ongelmatarinan” viedä tilaa muilta asioilta omassa mielessä ja elämässä. Kaikki asiat tuntuvat pyörivän ongelmien, vaikeuksien ja vastoinkäymisten ympärillä. Mitä enemmän ongelmatarinat tekevät työtään, sitä enemmän ne herättävät vaikeita ja epämukavia tunteita kaikissa niissä ihmisissä joihin ne tavalla tai toisella liittyvät.
Mielikuvitus pitää majaansa kolmannessa tilassa. Se kutsutaan avuksi monessa tilanteessa. Monet pelot ja vaikeudet syntyvät siitä, että mielikuvitus välillä toimii meitä vastaan. Usein paras keino voittaa pelkoja ja hankaluuksia on ottaa mielikuvitus yhteistyökumppaniksi. Me kaikki luomme erilaisia mielikuvia ja kuvitelmia, ja niistä kertominen ja niiden vertaileminen auttaa meitä näkemään asioita ei tavoin ja ymmärtämään toisiamme paremmin.